Mediatiedote on organisaation virallinen viesti medialle. Tässä selitys siitä, mitä se tarkoittaa, mihin sitä käytetään ja miten se eroaa lehdistötiedotteesta.
Mediatiedote on yrityksen, organisaation, yhdistyksen tai yksityishenkilön kirjallinen viesti, joka on tarkoitettu toimituksille ja toimittajille. Sen tarkoituksena on kertoa uutisarvoisesta asiasta tavalla, joka helpottaa toimittajan työtä ja parhaimmillaan johtaa julkaistuun mediajuttuun tai uutismainintaan.
Mediatiedote ei ole mainos eikä myyntikirje. Se ei ole myöskään tiedote henkilöstölle tai asiakkaille. Se on nimenomaan viesti medialle – ja se kirjoitetaan median logiikan mukaan, ei markkinointiviestinnän logiikan mukaan.
Suomessa käytetään rinnakkain termejä mediatiedote ja lehdistötiedote. Ne tarkoittavat käytännössä samaa asiaa, mutta niiden painotuksissa on historiallinen ero.
Lehdistötiedote on vanhempi termi, joka juontaa juurensa aikaan, jolloin media tarkoitti lähinnä sanoma- ja aikakauslehtiä. Tiedotteet lähetettiin lehdistölle, ja siksi niitä kutsuttiin lehdistötiedotteiksi. Termi on edelleen laajasti käytössä ja monien mielestä se on täysin riittävä kuvaamaan tiedotteen luonnetta.
Mediatiedote on uudempi termi, joka on yleistynyt digitaalisen median myötä. Se kuvaa paremmin nykytilannetta: tiedotteet lähetetään lehdistön lisäksi verkkotoimituksille, tv- ja radiokanavien toimituksille, podcasteille ja muille mediaformaateille. Termi "media" kattaa laajemman joukon vastaanottajia kuin pelkkä "lehdistö".
Tällä sivustolla käytämme molempia termejä. Valitset kumman tahansa – toimittajat ja toimitukset ymmärtävät molemmat.
Mediatiedotteen käyttötarkoitukset ovat moninaiset. Yritykset lähettävät tiedotteita tuotejulkistusten yhteydessä, kun haluavat kertoa uusista kumppanuuksista tai sopimuksista, nimittäessään uusia johtajia tai muuttaessaan organisaatiorakennettaan. Tiedote on myös ensisijainen väline kriisitilanteissa, kun organisaation on reagoitava nopeasti ja julkisesti.
Yhdistykset ja järjestöt käyttävät tiedotteita tapahtumistaan, kannanotoistaan ja tutkimustuloksistaan. Julkiset organisaatiot tiedottavat päätöksistä, hankkeista ja muutoksista. Yksittäiset henkilötkin voivat lähettää tiedotteita, vaikka se onkin harvinaisempaa.
Prosessi on yksinkertainen. Organisaatio kirjoittaa tiedotteen, jossa kerrotaan uutinen selkeästi ja ytimekkäästi. Tiedote lähetetään valikoiduille toimittajille sähköpostitse tai jakelupalvelun kautta. Toimittaja lukee tiedotteen, arvioi sen uutisarvon ja päättää, kirjoittaako siitä jutun, pyytääkö lisätietoja vai jättääkö sen huomiotta.
Tärkeää on ymmärtää, että mediatiedote ei automaattisesti johda julkaistuun juttuun. Toimittaja tekee aina oman toimituksellisen harkintansa. Hyvä tiedote parantaa mahdollisuuksia tulla huomatuksi, mutta takuu ei ole.
Mediatiedote kirjoitetaan toimittajaa varten, ei yleisöä varten. Muista tämä ero – se muuttaa tapaa, jolla tiedote kannattaa kirjoittaa.
Mediatiedote on yksi monista viestintäkanavista. Se ei kilpaile sosiaalisen median tai sähköpostimarkkinoinnin kanssa – se täydentää niitä. Kun jokin asia on oikeasti uutinen, mediatiedote on paras tapa saada sille ansaittua mediahuomiota. Sosiaalinen media taas toimii paremmin vuorovaikutteisessa viestinnässä ja pienemmissä päivityksissä.
Lue lisää mediatiedottamisen strategisista hyödyistä sivultamme mediatiedottamisen hyödyt.
Ensimmäinen lehdistötiedote lähettiin yleisesti hyväksytyn historiankirjoituksen mukaan vuonna 1906, kun PR-pioneeri Ivy Lee kirjoitti tiedotteen Pennsylvania Railroadin junaonnettomuudesta. Hän vakuutti yhtiön johdon, että avoimuus ja nopea tiedottaminen ovat parempi tapa hallita tilannetta kuin hiljaisuus. Tiedote julkaistiin sanomalehdissä lähes sellaisenaan – ja mediatiedotteen historia alkoi.
Yli sata vuotta myöhemmin tiedotteen perusidea on sama, vaikka jakelukanavat ja formaatit ovat muuttuneet täysin.